Järjen käytöstä kuvan tekemisessä (jatkoa...)

Mutta ajatus jäi kesken toissa-aamuna, lähti rönsyilemään liian moneen suuntaan, taivas oli liian sininen ja polut liukkaita yöpakkasten jäljeltä, olin kerrankin nukkunut kaikki unet puhki, niin, 

tänään taas aamu on harmaa ja vähän sumuinen, en näe kovin pitkälle nenäni eteen, tie on pehmeä ja vähän upottava, järjen käyttö taiteessa, missä kohtaa ja miten?  

Harhahyppyjen ja tylsän ja moittivan tuijotuksen alla, päädyn nyt ajatukseen, että järjen käyttö kuvan tekemisessä on paikallaan ennen aloitusta, 

ehdottomasti, 

sen funktio on 

1. Tehdä päätös aloittamisesta ja sitoutumisesta kannustamaan ja luomaan uskoa tekemiseen, 
2. Miettiä tekemisen tavoite, joka liittyy omaan kehitykseen eikä lopputulokseen, ja
3. Hahmottaa odotukset päivän tekemisille, ja laskea odotusten taso realistiseksi.  

Tämän jälkeen järjen olisi syytä astua sivuun… ja palata vain pitääkseen huolta tekijän terveydestä ja turvallisuudesta. 

(olen pöllinyt tämän järjestyksen ja idean The Mind Illuminated kirjasta, valmistautumisesta meditaatioon)

– Olenko koskaan toiminut näin?

– En, (ja ihan varmasti tästä johtuu veivaamiset, jahkaamiset, harmitukset, sekoilut, vitutukset ja hiusten tai töiden repimiset)

Ajattelin kokeilla tätä, 

heti 

Käytän nyt järkeäni ja  1)teen päätöksen tehdä tänään luonnos tätä blogia varten, alustavasti olin ajatellut ratsastajaa ja hevosta, siksi että siitä kirjoitinkin pitkät rimpsut kulunutta tekstiä (järki ratsastajana ja luovuus/intuitio ratsuna blablabla) mutta olenkin nyt jo ihan eri mieltä itseni kanssa… teema on järki taiteen tekemisessä, haluan tehdä tämän ja saada valmiiksi jotain seuraavien tuntien aikana, koska iltaan mennessä pitää lähettää tekstit ja kuvat Peikille (ruokaakin pitäisi syödä ja päivällinen tehdä kun kylään tulee HaniHukka, JulmaJukka ja Pikkuinen, ja varmasti juodaan punaviiniä, enkä jaksa enää sen jälkeen kiinnostua muusta kuin scrabblen pelaamisesta),  2) tavoite on aloittaa harjoittelu kirjoittamisen ja kuvituksen vuorotteluun, ja  3) odotukset tekemiselle ovat aika vaatimattomat, piilevästi kyllä olen ihan varma että teen jotain supersuperhienoa, mutta valmistaudun siististi sotkettuun paperiin, koska 4) planB, tiedän että kännykameralla voi saada tosi hyvännäköistä vuohen kakastakin.  Kohdan 4) PlanB unohdin aikaisemmasta suunnitelmasta järjen käyttöön, eli aina on oltava planB, joka toisin kuin odotukset, saa olla epärealistinen, sillä sen olemassaolo laskee vaatimustasoa ja helpottaa aloitusta.

Tänään pitää tulla toimeen croquiskassin sisällöllä, eli A3 Fabriano luonnoslehtiöllä, 4B lyijykynällä, Pigma micron 0,5:llä, parilla siveltimellä, suihkepullolla ja vesiliukosella grafiittitangolla, jonka ostin lokakuussa Pariisista ja joka aiheutti pitkät odotukset ja jahkailut Havannan lentokentän tullissa helmikuussa.